Author: tomikontkanen

The United States of America was a very polarized society in the 1960s with conservative forces battling with the progressive movement that wanted to fight for a new humanity. A humanity hat does not stand for prejudice and superposition. Robert Kennedy delivered his famous speech on the 4th of April 1968 in Indianapolis on the day Martin Luther King jr was murdered. Everyone should listen to his speech today to understand why we should fight against the polarization that is happening in Europe and America.

No more racial segregation! No more prejudice and racism. We know better. We must stand up for mutual respect towards one another and build a compassionate society that does not put the weak against the weak. And we can do this if we want to.

Instead of tearing our society apart in hatred towards one another we can come together. Demand for more social justice and demand for solutions concerning the ecological destruction that is happening in our planet. For us Europeans it means working for a better Europe that builds a society that is there for the many and not for the few.

Över 50 år senare och talet kunde inte vara mer aktuellt. Olof Palme kunde sätta orden så rätt om vad det handlar om. Han kunde förklara för människor väldigt komplicerade värdeladdade begrepp så människor förstod vad han menade. Han kunde förklara hur de inverkade och förankrades i deras liv. Är det inte dags nu att fortsätta Olof Palmes arbete? Låt oss bygga ett Europa som inte står för fördomar. Låt oss bygga ett Europa som inte sätter svag mot svag. Låt oss bygga ett Europa som står för demokratin och människans grunläggande människovärde.

Europa för alla, inte de få! 🇫🇮🇪🇺

Yli 50 vuotta myöhemmin ja puheen sanoma ei voisi olla enemmän ajankohtainen. Olof Palme osasi avata ihmisille erittäin vaikeita arvokysymyksiä. Hän osasi selittää miten asiat liittyivät heidän elämään. Eikö ole aika jatkaa Olof Palmen työtä? Rakennetaan Eurooppa ilman ennakkoluuloja. Eurooppa joka ei laita heikko heikkoa vastaan. Rakennetaan Eurooppa joka seisoo demokratian ja ihmisarvon puolesta.

Eurooppa kaikille, ei harvoille! 🇫🇮

Самая обеспеченная прослойка людей, составляющая в мире 1%, будет владеть к 2030 году 75% имущества во всем мире. И это совершенно несправедливо. Между тем, государственный сектор испытывает серьезный дефицит бюджета. Нам нужна Европа, которая защищает интересы большинства. 

В случае, если мы сможем решить проблему с уклонением от выплаты корпоративных налогов в размере 1%, страны-члены ЕС получат около 1000 миллиардов евро. Эти ресурсы могут быть использованы для создания и укрепления государства всеобщего благосостояния, а также в целях борьбы с изменением климата и экологическими проблемами. 

Европе необходима политика Нового Курса. Мы должны инвестировать в модернизацию нашей инфраструктуры, инновации технологий и производства энергии. Благодаря этому, мы сможем создать новые рабочие места, а также дать людям надежду на лучшее будущее для всего человечества.

Aivan liian pitkään yhteiskunnan kehitys on seissyt paikoillaan ilman suurempia ihmiskuntaa koskevia visioita paremmasta tulevaisuudesta. Oikeisto on hallinnut Euroopan unionia uusliberalistisella politiikallaan viimeiset 30-40 vuotta. Tilalle tarvitsemme uudenlaista politiikkaa.

Vuoden 2008 finanssikriisi kehittyi ensin talouskriisiksi, jolloin moni ihminen menetti työnsä ja nuorisotyöttömyys räjähti käsiin monessa eurooppalaisessa maassa. Sittemmin kriisi on kehittynyt sosiaaliseksi kriisiksi, joka on nyt kehittynyt poliittiseksi kriisiksi.

Syrjäytyneisyys ja kasvavat tuloerot ovat nyky-yhteiskuntamme suurimpia haasteita ilmastokriisin ohella. Maailman rikkain prosentti rikastuu rikastumistaan samaan aikaan kun länsimainen julkinen sektori jatkaa velkaantumistaan. Vuoteen 2030 mennessä odotetaan eri arvioiden mukaan maailman rikkaimman prosentin omistavan jo 75 prosenttia maailman omaisuudesta. Maailman rikkaimmat pääsevät verosuunnittelullaan livahtamaan yhteiskunnallisesta vastuustaan. Samaan aikaan julkista sektoria rahoittaa yhteiskunnan työväen- ja keskiluokka kapeilla hartioillaan.

Mikäli haluamme rakentaa kestävää ja parempaa ihmiskuntaa meidän on löydettävä eurooppalaisia ratkaisuja, joilla saamme yhteiskuntamme rikkaimpia kantamaan yhteiskunnallista vastuutaan. Suomi tai mikään yksittäinen jäsenmaa ei tähän kykene yksinään. Ympäri Eurooppaa on paljon syrjäytymisestä johtuvaa katkeruutta. Valitettavasti tämä katkeruus on kanavoitunut sellaisten voimien tukeen, jotka haluavat asettaa yhteiskunnan heikoimmat vastakkain. Tai haluavat hajottaa Euroopan unionin.

Työläistä usutetaan maahanmuuttajaa vastaan. Työtön usutetaan turvapaikanhakijaa vastaan. Tai Suomi Euroopan unionia vastaan. Yhteiskunnan ongelmia valutetaan vähemmistöjen tai maahanmuuttajien niskoille. Ongelmista syytellään Euroopan unionia. Samaan aikaan unelmoidaan menneisyydestä, joka ei kuitenkaan ollut niin hieno, kun sitä kuvitellaan.

Tosiasia on kuitenkin se, että yhteiskunnan heikoimpien olisi jotenkin löydettävä yhteinen sävel lyöttäytymällä yhteen, mikäli haluamme rakentaa parempaa maailmaa. Meidän olisi alettava vaatimaan yhteiskunnan rikkaimmilta vastuuta ennemmin, kun riideltäisiin täällä keskenään heikko heikkoa vastaan. Me emme voi enää jatkossa suvaita rikkaitten järjestelmällistä verosuunnittelua, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Resursseja tarvitaan nyt jos koskaan luomaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jolla mullistamme unionina ilmastoystävällisempään suuntaan.

Unionin on muutettava maatalouspolitiikkaansa ilmastoystävällisempään suuntaa muuttamalla maataloustukipolitiikan tukiehtoja siihen suuntaan. Samaan aikaan Euroopan unioniin olisi kehitettävä Green New Deal politiikka, jolla saamme unionin talouselämää mullistettua ympäristöystävällisempään suuntaan. Tuolla politiikalle voisimme laittaa esimerkiksi kaksi prosenttia unionin bruttokansantuotteesta ilmastoinvestointeihin esimerkiksi teknologiaan, infrastruktuurihankkeisiin, joilla mullistamme unionin taloutta ilmastoystävällisempään suuntaan. Näin saisimme myös työpaikkoja luotua.

Meidän on näissä Euroopan parlamenttivaaleissa uskallettava investoida hyvinvointivaltion tarpeisiin saamalla rikkaat maksamaan veronsa ja löydettävä oikeudenmukaiset ratkaisut ilmastokriisin ratkaisemiseen.

Allt för länge har samhällsutvecklingen stått på ställe utan större visioner om hur mänskligheten kan förändras mot det bättre. Både här hemma och runtom Europa. Under de senaste 30–40 åren har unionen dominerats av högern som består av en skara konservativa partier.

Finanskrisen 2008 utvecklades först till en ekonomisk kris där människor förlorade sina arbetsplatser och ungdomsarbetslösheten exploderade i flera europeiska länder. Sedan utvecklades den ekonomiska krisen till en socialkris och nu ligger vi i en politisk kris.

Utanförskapet och de växande samhällsklyftorna är dagens samhälles stora utmaningar liksom den växande klimatkrisen. Den rikaste procenten av världensbefolkning blir enbart rikare medan de svaga i samhälle får det sämre. Till år 2030 räknas det enligt olika uppskattningar att samhälles rikaste procent kommer att äga 75 procent av världens egendom. Tillika som de rika blir rikare skuldsätts den offentliga sektorn som går miste av skatteintäkter. De rika kan betala proportionellt mindre skatt än arbetar- och medelklassen i samhället vars löner har dessutom stagnerat eller minskat.

Välfärdsstaten kan inte enbart finansieras av de svaga utan vi kommer att behöva de starkas samhälleliga ansvar också i form av skatteintäkter. Sådana intäkter som bidrar till utvecklandet av välfärdsstaten och sådana intäkter som bidrar till bekämpandet av klimatkrisen.

Flera människor ligger utanför samhället eller i fara att hamna utanför samhället. Bland dessa människor växer frustrationen över en icke-fungerande ekonomi som fungerar enbart för de få. Frustrationen har förmodligen lett till att många människor har det sämre ställt gett sin röst till sådana krafter som vill ställa de svaga mot varandra eller söndra Europeiska unionen.

Dessa krafter ställer arbetare mot invandrare, arbetslös mot asylsökande och Finland mot EU. Samhällsproblemen anklagas ofta på minoriteter eller invandrare. Oron över klimatkrisen aviseras som klimathysteri och man drömmer om ett förflutet samhälle. Men politiken som skulle lösa samhällets och mänsklighetens stora problem, som berör de växande inkomstklyftorna och den allt allvarligare klimatkrisen, lyser med sin frånvaro.

Faktum är att vi människor som är svaga måste finna solidariteten och medmänskligheten sinsemellan för att kunna förändra världen. Nu måste vi kräva samhälleliga förändringar som leder till att de rika inte längre kan smita sitt ansvar genom skatteplanering som hotar välfärdsstatens framtid. Resurserna behövs också för att reformera vår ekonomi så vi kan motarbeta klimatkrisen. Nu om någonsin behövs en ambitiös klimatpolitik här i Europa.

Europeiska unionen måste förändra sin jordbrukspolitik så att jordbruksstöden uppmuntrar en klimatvänligare matproduktion. Tillika som vi borde utveckla en europeisk Green New Deal som skulle sätta ungefär två procent eller mer av unionens årliga sammanlagda bruttonationalprodukt till revolutionerandet av samhället mot klimat vänligare håll.

Unionen måste stå för demokratin och för mänskliga rättigheter. Vi kan inte leva i ett sådant samhälle som trampar på människors grundläggande rättigheter eller fråntar människors politiska rättigheter och rätten att bestämma om sin framtid.

John F. Kennedy piti puheen 12. päivä syyskuuta Texasin Houstonissa USA:n aikeista laittaa lennättää ihmisen kuun kamaralle. Yhdysvalloilla oli kesken kylmän sodan aikomus aloittaa monimutkaisen avaruusohjelman nimeltä Apollo. Ohjelmalla kehitettäisiin teknologiaa, jolla päästäisiin päämäärään ja pystyttäisiin kilpailemaan Neuvostoliittoavastaan ohjus- ja avaruusteknologiassa. Ohjelma maksoi Yhdysvalloille noin kaksi prosenttia federaation budjetista tai noin 144 miljardia dollaria tämän päivän rahassa.

Kennedy totesi puheessaan, ettei Yhdysvallat ajo laittaa ihmistä kuuhun koska se on helppoa vaan koska se on vaikeata.

Mikäli ihmiskunta kykeni laittamaan ihmisen kuun päälle 1960-luvulla, kykenemme tänä päivänä ratkaisemaan ilmastokriisin, mikäli löydämme tahdon ja voiman tehdä niin.

Euroopan unionin on johdettava tätä taistelua, jossa pyrimme pelastamaan planeetan ja ihmiskunnan tulevaisuuden. Mikäli kukaan muu ei tee mitään meidän eurooppalaisten tulisi otettava asia työksemme ja annettava ihmisille tulevaisuuden uskoa ja optimismia. Muu maailma katsoo meitä eurooppalaisia heikkoina ja riitaisina. Miksemme eurooppalaiset näytä heille voimaamme ja visioitamme, joita he voisivat seurata?

Mikäli Yhdysvallat 1960-luvulla, jolloin myös tuloerot olivat maassa historiallisen alhaiset, onnistui investoimaan kaksi prosenttia BKT:stään Apollo-ohjelmaan, onnistumme täällä Euroopassa myös laittamaan pari prosenttia BKT:stämme mullistaakseen yhteiskuntamme ilmastoystävällisempään suuntaan.

1930-luvulla Franklin Roosevelt valittiin presidentiksi ratkaisemaan maata riivaavaa lamaa, joka oli sysännyt neljänneksen maan työväestä työttömäksi. Hän tarttui toimeen laittamalla amerikkalaiset töihin mittavilla investointiohjelmilla, joilla rakennettiin moderni Amerikka. Paljon nyky-Yhdysvaltojen sähkö- juna- ja tieverkosta rakennettiin tuolloin. Nyt meidän eurooppalaisten olisi myös modernisoitava omaa infrastruktuuriamme 2000-luvulle.

Moni amerikkalainen sai töitä kiitos Rooseveltin New Deal investointiohjelman ja maan talous alkoi parantua juuri ennen toisen maailmansodan kauheita tapahtumia.

Nyky-Euroopassa moni ylpeä teollisuusyhteiskunta on joutunut ongelmiin varsinkin vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneet taantuman jälkeen. Toki myös koventuneen globaalin kilpailkun ja automatisaation takia.

Valitettavan moni ihminen on jäänyt yhteiskunnasta ulkopuolelle.

Euroopan unionin olisi ojennettava auttavaa kättä näille ihmisille ja kiskottava heidät takaisin osallisiksi tähän uuteen yhteiskuntaan. Nyt on aika laittaa koko mantereen voimavarat töihin taisteluun ilmastokriisiä vastaan. Viimeistään nyt on aika koittanut tehdä jotain, jotta voimme pelastaa ihmiskunnan tulevaisuuden.

Meidän on tehtävä jotain yhteiskunnassamme, jotta voimme mullistaa sen ilmastoystävällisempään suuntaan.

Euroopan unioni tarvitsee siis GREEN NEW DEAL:in parantaakseen ne yhteiskunnalliset haavat, jotka syntyivät vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa ja jotta voimme taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Euroopan unionin olisi käynnistettävä investointiohjelman, joka käsittäisi vähintään kaksi prosenttia unionin bruttokansantuotteesta tai noin 300 miljardia euroa vuodessa. Tarvitsemme tätä ohjelmaa, jotta voimme päästä Pariisin ilmastotavoitteisiin vähentääksemme kasvihuonepäästöjämme 40 – 55 % vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Monivuotisen investointiohjelman kautta voisimme kehittää tulevaisuuden teknologiaa, taloutta ja infrastruktuuria, jota tarvitsemme 2000-luvun haasteisiin. Ohjelma rahoitettaisiin unionin vaatimalla yhteiskunnan rikkaimmilta yhteiskunnallista vastuuta. Aggressiiviselle verosuunnittelulle on tehtävä loppu ja veroparatiisien vastaista työtä on tehtävä entistä kovemmin.

Unioni voi osittain rahoittaa ohjelmaa myös laittamalla Euroopan unionin keskuspankin ostamaan investointihojelmaan liittyviä valtiolainoja.

Mikäli amerikkalaiset onnistuivat laittamaan ihmisen kuun päälle 1960-luvulla, onnistumme eurooppalaiset mullistamaan taloutemme ilmastokriisin ratkaisemista varten.

Lisää aiheesta:

Bernie Sanders, Ed Milliband, Alexandria Ocasio-Cortez.

John F. Kennedy höll ett tal den 12:e September 1962 i Houston Texas om USA:s avsikter att sätta en människa på månen. Amerikanerna skulle inleda det komplicerade Apollo rymdprogrammet för att utveckla den teknologi som behövdes för att nå målet. Programmet kostade ungefär 2,2 procent av USA:s federala budget eller 144 miljarder dollar i dagens pengar.

Kennedy sa att amerikanerna inte väljer att gå till månen för det är lätt utan för att det är svårt.

Om mänskligheten kunde sätta en människa på månen på 1960-talet kan vi hitta viljan och styrkan att rädda vår planet och dess biodiversitet.

Europeiska unionen ska leda denna kamp att rädda planeten. Om ingen annan gör något ska vi européer rycka fram med framtidstro och optimism. Omvärlden ser oss européer som svaga och splittrade. Varför inte visa dem styrka och visioner som de kan följa?

Ifall amerikanerna under 1960-talet klarade av att investera över två procent av sin BNP på Apolloprogrammet, så klarar vi av att investera minst två procent på att förnya vårt samhälle, en klimatsmart revolution.

President Franklin Roosevelt blev vald till amerikanernas president för att lösa 1930-talets ekonomiska depression när en fjärdedel av amerikanerna var arbetslösa. Han tacklade depressionen genom att inleda omfattande investeringsprogram i USA:s infrastruktur och samhälle. Mycket av USA:s väg-, el- och järnvägsnätverk existerar idag tack vare Roosevelts moderniseringsprogram. Nu är det dags att Europas föråldrade infrastruktur och ekonomi moderniseras för 2030-talet.

Många amerikaner fick jobb genom investeringsprogrammet och efter det förödande andra världskriget steg USA fram som stormakt.

I dagens Europa har många stolta industrisamhällen gått under efter finanskrisen 2008 och på grund av den allt hårdare globala konkurrensen samt automatiseringen.

Många människor har hamnat utanför samhället.

Nu är det dags att Europa räcker vanliga, arbetande människor en hjälpande hand och ge dem nytt hopp för framtiden tillika som vi frisätter kontinentens samlade energi och resurser för att bekämpa klimatkrisen. Senast nu står det klart att vi måste ändra vårt samhälle för att rädda mänskligheten.

Vi måste investera i vårt samhälle och revolutionera dess ekonomi så att de blir mera klimatvänliga.

Europeiska unionen behöver en GREEN NEW DEAL för att läka de djupa sår som finanskrisen 2008 har skapt i våra samhällen och för att bekämpa klimatkrisen.

Europeiska unionen kan sätta igång ett investeringsprogram som skulle innefatta minst två procent av unionens bruttonationalprodukt, cirka 300 miljarder euro. Detta program behövs för att vi européer ska kunna uppnå Parisavtalets målsättningar att minska CO2-utsläppen med 40 – 55 % jämfört med 1990.

Genom ett mångårigt investeringsprogram ska vi investera i utvecklande av teknologin, ekonomin och infrastrukturen i klimatmässigt hållbarare riktning. Programmet kan finansieras genom att Europeiska unionen kräver ansvar av samhällets rikaste. Genom att stoppa läckagen till skatteparadisen och skatteplaneringen kunde EU finansiera detta investeringsprogram utan att det drabbar löntagarna och de ärliga företagarna.

Tilläggsfinansiering kan fås genom att Europeiska Centralbanken köper upp statslån, som tas ut för investeringsprogrammet.

Ifall amerikanerna kunde sätta en människa på månen på 1960-talet så klarar vi av att lösa klimatkrisen här hemma i Europa.

Mera om ämnet:

Bernie Sanders, Ed Milliband, Alexandria Ocasio-Cortez.

Ehdokkaana sain vastata aika monen vaalikoneen kysymyksiin ja huomasin iltapäivälehtien ja muiden oikeistomedioiden painottavan vahvasti maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä vaalikoneissaan.

Nämä vaalit eivät ole maahanmuuttovaaleja.  Meillä on paljon isompia ongelmia, joista oikeasti päätetään EU:ssa.

Ihmettelenkin kovasti, minkä takia vaalikoneissa nostettiin useasti esiin se ihmeellinen ajatus, että Euroopan unionilla pitäisi olla jotain vastaanottoleirejä unionin ulkopuolella, joissa käsiteltäisiin turvapaikkahakemuksia. Vaalikoneiden mukaan tällaisen järjestelyn pitäisi olla ainoa keino saada turvapaikka Euroopan unionista.

Tämä on, paitsi epäinhimillistä, käytännössä mahdotonta toteuttaa. Täysin käsittämätön kysymys.

Tosiasia on, että yksikään EU:n lähellä oleva maa ei halua alueelleen EU:n leirejä. Eikä EU:n kannata lisätä ennestään Pohjois-Afrikan epävakautta kasaamalla sinne – piikkilangan sisälle ja ehkä vuosiksi – ihmisiä, jotka eivät sinne halua.

Vuonna 2011 alkaneesta Syyrian sisällissodasta, alkoi pari viikkoa kestänyt tapahtuma, jonka aikana keskimääräistä suurempi määrä ihmisiä siirtyi Lähi-Idän sotatantereilta kohti Eurooppaa. Äärioikeisto ja media kutsui tätä pakolaiskriisiksi. Todellisuudessa tilanne saatiin hallintaan päivissä ja enimmillään parissa viikossa. Kukaan eurooppalainen ei joutunut uhraamaan mitään, eikä kenenkään vero noussut pakolaisten vuoksi. Silti iltapäivälehdet ja äärioikeisto esittävät tapahtunutta jonakin kohtalon kysymyksenä meidän yhteiskunnallemme.

Äärioikeisto haluaa puhua marginaalisista ongelmista kuten maahanmuutto ja pakolaisuus. Mielikuvitusongelmista, joista saa lähinnä lukea mediasta, mutta eivät esiinny kenenkään  omassa elämässä. Media haluaa myydä lehtiä ja ajaa siksi äärioikeiston asiaa. Median ja äärioikeiston symbioosi on surullista katsoa. Luoja varjelkoon, että näissä vaaleissa puhuttaisiin siitä, mitä äärioikeisto tekisi kasvun, työllisyyden tai ilmaston hyväksi. Media ja äärioikeisto hyötyvät molemmat keskustelun siirtämisestä epäolennaisuuksiin.

Tämä on sääli, sillä näiden vaalien oikeat kysymykset liittyvät myös maahanmuuttoon. Ilmastopolitiikka, kauppapolitiikka, kehityspolitiikka ovat oikeita asioita, joista EU päättää ja joissa on edessä linjavalintoja. Eikä ole sattumaa, että takavuosien pakolaisliikkeet tulivat aikaisemmin vakaista maista, jotka länsivallat olivat ensin pommittaneet tuhoon. Näissä vaaleissa kannattaa puhua niistä pakolaisuuden juurisyistä, jotka ovat EU:n vallassa.

Siirtolaisuus Eurooppaan sekä pakolaisuus tulevat jatkumaan niin kauan, kun juurisyyt ovat olemassa. Euroopan unioni tarvitsee yhteisen turvapaikkapolitiikan, johon jäsenmaat ovat sitoutuneet. Tähän sisältyy vääjäämättä vastuun jakaminen. Nyt ongelmana ovat eräät äärioikeiston hallitsemat itäisen Euroopan jäsenmaat, jotka samalla hyötyvät EU:n budjetista merkittävästi. EU:n jäsenyys perustuu sitoumukseen ponnistaa yhdessä yhteistä tulevaisuutta varten – rusinoiden poiminta pullasta ei meidän unioniin kuulu.

Sanon sen suoraan: Äärioikeisto ei ole rehellinen. Maahanmuutto ei katoa vastustamalla sitä. Joka sanoo ”rajat kiinni” on velvollinen kertomaan, miten se tehdään. Sitä ei voi nimittäin tehdä ilman rajua väkivaltaa. Vastuullinen politiikka on ratkaisujen etsimistä oikeisiin ongelmiin: Miten poistaa syyt, joiden vuoksi ihmiset lähtevät pakolaisiksi? Kun pakolaisia tulee, miten saada heidät mahdollisimman pian töihin ja yhteiskunnan jäseniksi?

Tack för inbjudan att tala här i Hangö vid de Rödas grav.

Det är en stor ära att få vara här med er.

Och det är en stor ära att få stå här som en Hangöbo som figurerar i år som de Finlands svenska socialdemokraters och det socialdemokratiska partiets kandidat I Europaparlamentsvalet.

Den första Europaparlamentsvals kandidaten från Hangö någonsin.

Välkomna hit idag. Vi är insamlade här idag för att fira första maj som är arbetarrörelsens internationella högtidsdag.

Ifall vi tillbakablickar till förra sekelskiftet kan vi konstatera paradoxalt nog att den världen ser både främmande och liknande ut som vår egen.

Händelserna här i Finland med inbördeskrigets mörker är något vi borde ha mer framme speciellt i vår egen tid som ett varningstecken i den växande polariseringen.

Dessutom är jag idagensläge mycket tacksam över Hangö gymnasiums kurser som lärde oss om förintelsen och olika folkmord under mänsklighetens historia.

Mycket lärdomar och varnande exempel kan dras från de förflutna och de samtida misstagen som sker runtom världen.

Därför får vi inte glömma historien och dess lärdomar. Vår minsta plikt är att åtminstone inte repetera gamla misstag.

Därför borde händelserna i inbördeskriget och andra liknande händelser få en större betoning i våra skolor så att vetskapen om hur snett saker kan gå om vi inte klarar av att samtala och samarbeta mellan människor i vårt gemensamma samhälle.

Men om vi återvänder till världen för hundra år sedan kan vi konstatera att mycket då var annorlunda från vår samtid tillika som förvånansvärt mycket är liknande. Speciellt när vi blickar på de samhälleliga utmaningar vi nu står inför.

Tekniska utvecklingen, de stora inkomstklyftorna och samhälleliga förändringarna var stora problem i världen hundra år sedan. De moderna representativa demokratierna utvecklades då också även om i ofta stormiga omständigheter. Moderna Finland är också ett barn av denna tid och faktiskt det andra landet i världen som införde rösträtten för kvinnor.

I den nuvarande samhällsutvecklingen är jag mest oroad över den samhälleliga polariseringen mellan de svaga i samhälle. Vi ser den både i Finland men också i Europa.

Dagens samhälle står också inför stora utmaningar som handlar om den teknologiska utvecklingen men också om samhällsutvecklingen där en del har de bra medan andras situation förvärras.

De rika blir bara rikare medan den gamla medel- och arbetarklassen i Europa vissnar och flera stolta industrisamhällen håller på att dö ut.

Arbetsplatserna och inkomsterna försvinner i den globala konkurrensen och i den teknologiska utvecklingen som leder till att allt färre har arbete och större osäkerhet.

I de stora omställningarna har olika konservativa grupperingar vuxit fram som tillbakablickar på en förgången tid som vi kommer ändå inte att klara av att återvända till.

Dessa grupperingar hittar, precis som en del rörelser på 1930- och 1940-talen, syndabockarna till den usla samhällsutvecklingen i minoriteter, utlänningar och konspirationsteorier.

Men i denna häxjakt på bovar till samhällets problem lyckas de ändå inte komma med några lösningar eller förslag till vår tids stora problem.

Tillika som mänskligheten står inför en existentiell klimatkris talar de om klimathysteri utan att vara villiga att göra något åt saken.

De föredrar att tala om invandrare istället för hur vi ska rädda välfärdsstaten i en värld där de rika bär allt mindre samhälleligt ansvar i form av beskattning.

Till 2030 väntas det att den rikaste procenten av världens befolkning kommer att äga 75 procentenheter av världens all egendom.

Trots dessa stora problem koncentrerar dessa rörelser sina energier på att anfalla minoriteter, invandrare och budbärarna som försöker få människor att göra något åt klimatkrisen.

Socialdemokraternas men också bredare den progressiva rörelsens stora utmaning kommer att ske i att vinna människors hjärtan och sinnen tillbaka från dessa krafter som borde ha hamnat i historiens soptipp i ruinerna av Berlin i slutet av det andra världskriget.

Mänskligheten kommer inte att komma långt om samhällets svaga fortsätter att gräla sinsemellan. 

Vi kommer att behöva socialismen ideal om solidaritet människor emellan för att kunna lösa de stora problemen mänskligheten står inför.

Vi kommer att behöva demokrati och mänskliga rättigheter för att kunna leva tillsammans i ett samhälle trots våra olika åsikter. Utan varav vi inte kan lösa de stora problemen mänskligheten står inför.

Vad måste vi nu göra för att klara av dessa utmaningar? Vi måste komma ihåg de människor som har redan hamnat ut ur samhällsutvecklingen. Vi måste komma ihåg de människor som håller på att hamna i utanförskapet.

Den socialdemokratiska rörelsen måste räcka en hjälpande hand till människor istället för att vända dem ryggen i deras nöd.

Den socialdemokratiska rörelsen måste inleda en dialog och skapa förtroende med den delen av befolkningen som känner bitterhet och har förlorat sin framtidstro.

Vi måste försöka förstå människors lidande och den förödmjukande känslan av maktlöshet dessa människor känner i sin vardag.

Ensamheten och de disintegrerade samhällen där utanförskapet florerar är en av våra största politiska utmaning i dagens västerländska samhällen. Det här är något som leder till den tilltagande polariseringen både här hemma i Finland och i Europa.

Utanförskapet och de växande samhällsklyftorna tar form i människors röstningsbeteende och ilskan de tar med sig i olika protester till exempel i Frankrike med de gula västarna. Människor utan röst kräver att bli hörda. 

Många människor är ilskna och ledsna över sin situation tillika som andra har det bra. Socialdemokraterna borde göra mera för att synliggöra och åtgärda människors lidande för dem som har det bra.

Dessa människors förtroende gentemot socialdemokratins grundton om ett samhälle som tar hand om alla både de svaga och de starka måste återvinnas.  

Socialdemokraterna kan inte enbart förmå sig att ta hand om olika segment av befolkningen utan istället återta ambitionen att vara en revolutionerande rörelse som klarade av att skapa den nordiska välfärdsstaten och den moderna representativa demokratin.

Mycket tyder på att det här kommer att vara möjligt.

Bernie Sanders i USA har skapat en växande socialistisk rörelse i USA som är ett land där ordet socialism förknippats med hatet mot Sovjetunionen.

Socialdemokratin har fått vid i seglen i Storbritannien med Jeremy Corbyn och i Europa ute i Norden och i Sydeuropa.

Socialdemokraterna har fått vind i seglen desto mer de har klarat av att komma med samhällskritik mot den förödande kapitalismen där de rikare blir bara rikare och de fattiga fattigare. 

Budskapet är enkelt.

Vi människor måste nu sammanslutas för att skapa ett socialt rättvisare samhälle som står och förenar de svaga.

Vi måste nu lösa den allt allvarligare klimatkrisen.

Vi måste stå för demokratin och mänskliga rättigheter precis så som vi har stått de senaste hundra åren.

Ifall vi ger upp i kampen om ett bättre samhälle kommer de rika snart bo i sina grindsamhällen osäkra för sin säkerhet i en allt mer orättvisare värld.

Ifall vi ger upp i kampen lever vi i en värld som inte klarar av att åtgärda klimatkrisen om hotar mänsklighetens framtid.

Men vi kommer inte att ge upp utan vi kommer att kämpa.

Vi kommer att kämpa för en bättre mänsklighet. 

Och vi kommer alltid att göra det.

Låt oss inte repetera de dumma misstag som skett i historien när polariseringen ledde till våld och krig mellan människor av olika åsikter.

Kiitos kutsusta ja pääsystä tulla puhumaan tänne Hangon Punaisten haudalle.

On suuri ilo ja kunnia olla kanssanne täällä.

Se on suuri kunnia olla täällä Hankolaisena joka on tänä vuonna Finlands svensk socialdemokratermien ja SDP:n Eurovaaliehdokas.

Ymmärtääkseni ensimmäisenä Hankolaisena koskaan ehdolla Eurovaaleissa.

Tervetuloa tänne tänään. Olemme kokoontuneet tänne viettämään kansainvälisen työväenliikkeen juhlapäivää. Ensimäistä toukokuuta.

Jos me katsomme taaksepäin edellisen vuosisadan alkua voimme paradoksaalisesti todeta sen olleen eri maailma, jolla oli yllättävän paljon samankaltaisuuksia omaan maailmaamme.

Tapahtumat täällä Suomessa johtuen sisällissodan pimeyden pitäisi olla enemmän esillä nyky-yhteiskunnassa varoittavana esimerkkinä siitä mihin yhteiskunnan kahtiajako voi pahimmillaan johtaa.

Tämän lisäksi olen tänä päivänä erittäin kiitollinen Hangö gymnasiumin kursseista joissa saimme oppia eri kansanmurhista ja holokaustista.

Sellaisista opinnoista saa paljon oppia voi ammentaa menneiden ja tämänpäiväisistä yhteiskunnallisista virheistä.

Siksi emme voi unohtaa historiaa ja sen oppitunteja. Meidän velvollisuutemme on vähintään välttää vanhojen virheiden teon.

Sen takia sisällissotamme ja muut samankaltaiset historialliset tapahtumat pitäisi saada suuremman painoarvon meidän opetussuunnitelmissamme. Meidän on paremmin opittava mihin ihmistenvälinen keskusteluihin ja yhteistyöhön kykenemättömyys voi pahimmillaan johtaa.

Mikäli palaamme vuosisadan takaiseen maailmaan voimme todeta miten moni asia oli erilainen ja miten moni asia on yllättävän samankaltainen nykymaailmaan. 

Teknologinen kehitys, suuret tuloerot ja yhteiskunnallinen murros olivat isoja ongelmia sata vuotta taaksepäin. Moderni edustuksellinen demokratia kehittyi tuolloin ja useasti myrskyisissä tunnelmissa. Näistä moderni Suomi on esimerkki, jossa naiset saivat äänioikeuden toisena maana maailmassa.

Nykyajassa olen eniten huolestunut yhteiskunnan heikoimpien välinen kaksia jaosta. Näemme tämän kehityksen sekä Suomessa että Euroopassa. Tämä on länsimainen ilmiö.

Nyky-yhteiskunnan suuret haasteet tulevat teknologisesta murroksesta ja yhteiskuntakehityksestä jossa joillain on asiat hyvin samaan aikaan kun toisilla asiat menevät huonompaan suuntaa. 

Rikkaista tulee vain rikkaimpia samaan aikaan, kun keski- ja työväenluokka kuihtuu ja moni paikallinen teollisuuskunta kuolee pois.

Työpaikat ja tulot katoavat globaalissa kilpailussa ja teknologisessa murroksessa, joka johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja suurempaan epävarmuuteen.

Näissä suurissa muutoksissa jotkut konservatiiviset voimat ovat voimistuneet ja haikailevat menneisiin aikoihin, joita emme kuitenkaan tule koskaan saamaan takaisin.

Nämä voimat löytävät, aivan kuten jotkin liikkeet 1930- ja 1940-luvulla, syntipukit yhteiskunnan kurjaan kehitykseen vähemmistöistä, ulkomaalaisista ja salaliittoteorioista.

Samaan aikaan kun tällaista noitavainoa tehdään yhteiskunnan ongelmista he eivät kuitenkaan onnistu löytämään ratkaisua aikamme suuriin ongelmiin.

Samaan aikaan kun ihmiskunta seisoo ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavaa ilmastokriisin edessä he puhuvat jostain ilmastohysteriasta. 

He puhuvat ennemmin maahanmuuttajista ja siihen liittyvistä ongelmista kun löytäisivät keinot joilla voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Maailmassa, joissa rikkaimmat maksavat aina vain vähemmän veroa. Vaikka ongelman mittasuhteet ovat aivan eri.

Vuoteen 2030 mennessä odotetaan, että rikkain prosentti omistaa jo 75 prosenttia maailman omaisuudesta. Tämä äärimmäinen eriarvoisuus uhkaa hyvinvointivaltiota ja myös ilmastoa.

Näistä ongelmista huolimatta he keskittävät energiaansa hyökkäämällä vähemmistöjen kimppuun, maahanmuuttajien kimppuun ja heiden kimppuun, jotka puhuvat ilmastokriisistä.

Sosialidemokraattien ja laajemmin progressiivisten voimien suuri haaste on voittaa ihmisten sydämiä ja mieliä heiltä, jotka ovat alkaneet kannattaa tällaisia voimia jotka vanhan uskomuksen mukaan kuuluivat historian romukoppaan Berliinin raunioihin toisen maailmansodan jälkeen.

Ihmiskunta ei pitkälle pötki, jos me heikot jatkamme toistemme kanssa riitelyn.

Tulemme tarvitsemaan sosialismin idealismin ihmistenvälisestä solidaarisuudesta pystyäkseen löytämään ratkaisut päivämme suuriin ongelmiin.

Tulemme jatkossakin tarvitsemaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, jotta voimme erimielisyyksistämme huolimatta elää samassa yhteiskunnassa. Ilman näitä emme voi raktiasta ihmiskunnan suuria ongelmia.

Mitä meidän olisi nyt tehtävä, jotta voimme selvitä näistä suurista haasteista? Meidän olisi muistettava niitä ihmisiä, jotka ovat jo joutuneet yhteiskunnasta syrjään. Meidän olisi muistettava syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset.

Sosialidemokraattisen liikkeen on tarjottava ihmisille auttavaa kättä eikä käännettävä selkänsä heidän hädälle.

Sosialidemokraattien on aloitettava vuoropuhelu ja rakenettava luottamus heihin, jotka tuntevat katkeruutta ja heihin, jotka ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen.

 Meidän on pyrittävä ymmärtämään ihmisten kärsimystä ja heidän nöyryyttävää tunnetta voimattomuudesta heidän arkielämässänsä.

Yksinäisyys ja postuloituneet yhteiskuntaa, joissa syrjäytyneisyys kytee, on aikamme suurimpia poliittisia haasteita länsimaisissa yhteiskunnissa. Tämä on jotain mikä on johtanut kasvavaan yhteiskunnalliseen kaksiajakoon sekä täällä Suomessa että Euroopassa.

Syrjäytyneisyys ja kasvavat yhteiskunnalliset tuloerot johtavat nähtyyn äänestyskäyttäytymiseen ja siihen keltapaitojen vihaan, joka näkyy muun muassa Pariisin kaduilla Ranskassa.

Moni ihminen on vihainen ja surullinen omasta tilanteestaan samaan aikaan, kun monella menee oikein hyvin. Sosialidemokraattien olisi tehtävä enemmän ihmisten kärsimysten esiintuomisessa heille joilla menee hyvin.

Meidän on voitettava näiden ihmisten luottamus uudestaan sosialidemokraattisesta periaatteesta, jossa huolehdimme sekä yhteiskunnan vahvoista että heikoista.

Sosialidemokraatit eivät voi pelkästään huolehtia joistain kohderyhmistä vaan otettava takaisiin sen vallankumouksellisen liikkeen ominaisuudet, joilla luotiin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja edustuksellisen demokratian.

Moni asia viittaa siihen, että onnistumme.

Katsokaa sosialistia Bernie Sandersia Yhdysvalloissa ja mihin voimaannuttamiseen hän on jo pystynyt.

Katsokaa Iso-Britannian Jeremy Corbynyä. Katsokaa Pohjoismaista ja Etelä-Eurooppalaista sosialidemokratiaa.

Sosialidemokratialla on tuulta purjeissa ja on onnistunut tulemaan yhteiskuntakritiikillä nykykapitalismiin jossa rikkaasta tulee rikkaampi ja köyhästä köyhempi.

Sanomamme on helppo.

Meidän ihmisten on nyt tultava yhteen ja rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa joka yhdistää yhteiskunnan heikoimmat.

Meidän on nyt ratkaistava vakavammaksi muuttuvaa ilmastokriisiä.

Meidän on seistävä demokratian ja ihmisoikeuksien takana kuten olemme tehneet viimeiset satavuotta.

Mikäli annamme periksi kamppailussa paremman yhteiskunnan puolesta auvat rikkaat pian aitayhteiskunnissaan huolissaan turvallisuudestaan epäoikeudenmukaisemmassa maailmassa.

Mikäli annamme periksi elämme maailmassa, joka ei pysty ratkaisemaan ilmastokriisiä joka uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta.

Mutta me emme anna periksi. Me emme ole koskaan antaneet periksi emmekä koskaan anna periksi.

Älkäämmekö toistavan historian typerät virheet, joissa yhteiskunnan kaksiajako johti väkivaltaan ja sotaan ihmisten välillä.