Kiitos kutsusta ja pääsystä tulla puhumaan tänne Hangon Punaisten haudalle.

On suuri ilo ja kunnia olla kanssanne täällä.

Se on suuri kunnia olla täällä Hankolaisena joka on tänä vuonna Finlands svensk socialdemokratermien ja SDP:n Eurovaaliehdokas.

Ymmärtääkseni ensimmäisenä Hankolaisena koskaan ehdolla Eurovaaleissa.

Tervetuloa tänne tänään. Olemme kokoontuneet tänne viettämään kansainvälisen työväenliikkeen juhlapäivää. Ensimäistä toukokuuta.

Jos me katsomme taaksepäin edellisen vuosisadan alkua voimme paradoksaalisesti todeta sen olleen eri maailma, jolla oli yllättävän paljon samankaltaisuuksia omaan maailmaamme.

Tapahtumat täällä Suomessa johtuen sisällissodan pimeyden pitäisi olla enemmän esillä nyky-yhteiskunnassa varoittavana esimerkkinä siitä mihin yhteiskunnan kahtiajako voi pahimmillaan johtaa.

Tämän lisäksi olen tänä päivänä erittäin kiitollinen Hangö gymnasiumin kursseista joissa saimme oppia eri kansanmurhista ja holokaustista.

Sellaisista opinnoista saa paljon oppia voi ammentaa menneiden ja tämänpäiväisistä yhteiskunnallisista virheistä.

Siksi emme voi unohtaa historiaa ja sen oppitunteja. Meidän velvollisuutemme on vähintään välttää vanhojen virheiden teon.

Sen takia sisällissotamme ja muut samankaltaiset historialliset tapahtumat pitäisi saada suuremman painoarvon meidän opetussuunnitelmissamme. Meidän on paremmin opittava mihin ihmistenvälinen keskusteluihin ja yhteistyöhön kykenemättömyys voi pahimmillaan johtaa.

Mikäli palaamme vuosisadan takaiseen maailmaan voimme todeta miten moni asia oli erilainen ja miten moni asia on yllättävän samankaltainen nykymaailmaan. 

Teknologinen kehitys, suuret tuloerot ja yhteiskunnallinen murros olivat isoja ongelmia sata vuotta taaksepäin. Moderni edustuksellinen demokratia kehittyi tuolloin ja useasti myrskyisissä tunnelmissa. Näistä moderni Suomi on esimerkki, jossa naiset saivat äänioikeuden toisena maana maailmassa.

Nykyajassa olen eniten huolestunut yhteiskunnan heikoimpien välinen kaksia jaosta. Näemme tämän kehityksen sekä Suomessa että Euroopassa. Tämä on länsimainen ilmiö.

Nyky-yhteiskunnan suuret haasteet tulevat teknologisesta murroksesta ja yhteiskuntakehityksestä jossa joillain on asiat hyvin samaan aikaan kun toisilla asiat menevät huonompaan suuntaa. 

Rikkaista tulee vain rikkaimpia samaan aikaan, kun keski- ja työväenluokka kuihtuu ja moni paikallinen teollisuuskunta kuolee pois.

Työpaikat ja tulot katoavat globaalissa kilpailussa ja teknologisessa murroksessa, joka johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja suurempaan epävarmuuteen.

Näissä suurissa muutoksissa jotkut konservatiiviset voimat ovat voimistuneet ja haikailevat menneisiin aikoihin, joita emme kuitenkaan tule koskaan saamaan takaisin.

Nämä voimat löytävät, aivan kuten jotkin liikkeet 1930- ja 1940-luvulla, syntipukit yhteiskunnan kurjaan kehitykseen vähemmistöistä, ulkomaalaisista ja salaliittoteorioista.

Samaan aikaan kun tällaista noitavainoa tehdään yhteiskunnan ongelmista he eivät kuitenkaan onnistu löytämään ratkaisua aikamme suuriin ongelmiin.

Samaan aikaan kun ihmiskunta seisoo ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavaa ilmastokriisin edessä he puhuvat jostain ilmastohysteriasta. 

He puhuvat ennemmin maahanmuuttajista ja siihen liittyvistä ongelmista kun löytäisivät keinot joilla voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Maailmassa, joissa rikkaimmat maksavat aina vain vähemmän veroa. Vaikka ongelman mittasuhteet ovat aivan eri.

Vuoteen 2030 mennessä odotetaan, että rikkain prosentti omistaa jo 75 prosenttia maailman omaisuudesta. Tämä äärimmäinen eriarvoisuus uhkaa hyvinvointivaltiota ja myös ilmastoa.

Näistä ongelmista huolimatta he keskittävät energiaansa hyökkäämällä vähemmistöjen kimppuun, maahanmuuttajien kimppuun ja heiden kimppuun, jotka puhuvat ilmastokriisistä.

Sosialidemokraattien ja laajemmin progressiivisten voimien suuri haaste on voittaa ihmisten sydämiä ja mieliä heiltä, jotka ovat alkaneet kannattaa tällaisia voimia jotka vanhan uskomuksen mukaan kuuluivat historian romukoppaan Berliinin raunioihin toisen maailmansodan jälkeen.

Ihmiskunta ei pitkälle pötki, jos me heikot jatkamme toistemme kanssa riitelyn.

Tulemme tarvitsemaan sosialismin idealismin ihmistenvälisestä solidaarisuudesta pystyäkseen löytämään ratkaisut päivämme suuriin ongelmiin.

Tulemme jatkossakin tarvitsemaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, jotta voimme erimielisyyksistämme huolimatta elää samassa yhteiskunnassa. Ilman näitä emme voi raktiasta ihmiskunnan suuria ongelmia.

Mitä meidän olisi nyt tehtävä, jotta voimme selvitä näistä suurista haasteista? Meidän olisi muistettava niitä ihmisiä, jotka ovat jo joutuneet yhteiskunnasta syrjään. Meidän olisi muistettava syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset.

Sosialidemokraattisen liikkeen on tarjottava ihmisille auttavaa kättä eikä käännettävä selkänsä heidän hädälle.

Sosialidemokraattien on aloitettava vuoropuhelu ja rakenettava luottamus heihin, jotka tuntevat katkeruutta ja heihin, jotka ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen.

 Meidän on pyrittävä ymmärtämään ihmisten kärsimystä ja heidän nöyryyttävää tunnetta voimattomuudesta heidän arkielämässänsä.

Yksinäisyys ja postuloituneet yhteiskuntaa, joissa syrjäytyneisyys kytee, on aikamme suurimpia poliittisia haasteita länsimaisissa yhteiskunnissa. Tämä on jotain mikä on johtanut kasvavaan yhteiskunnalliseen kaksiajakoon sekä täällä Suomessa että Euroopassa.

Syrjäytyneisyys ja kasvavat yhteiskunnalliset tuloerot johtavat nähtyyn äänestyskäyttäytymiseen ja siihen keltapaitojen vihaan, joka näkyy muun muassa Pariisin kaduilla Ranskassa.

Moni ihminen on vihainen ja surullinen omasta tilanteestaan samaan aikaan, kun monella menee oikein hyvin. Sosialidemokraattien olisi tehtävä enemmän ihmisten kärsimysten esiintuomisessa heille joilla menee hyvin.

Meidän on voitettava näiden ihmisten luottamus uudestaan sosialidemokraattisesta periaatteesta, jossa huolehdimme sekä yhteiskunnan vahvoista että heikoista.

Sosialidemokraatit eivät voi pelkästään huolehtia joistain kohderyhmistä vaan otettava takaisiin sen vallankumouksellisen liikkeen ominaisuudet, joilla luotiin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja edustuksellisen demokratian.

Moni asia viittaa siihen, että onnistumme.

Katsokaa sosialistia Bernie Sandersia Yhdysvalloissa ja mihin voimaannuttamiseen hän on jo pystynyt.

Katsokaa Iso-Britannian Jeremy Corbynyä. Katsokaa Pohjoismaista ja Etelä-Eurooppalaista sosialidemokratiaa.

Sosialidemokratialla on tuulta purjeissa ja on onnistunut tulemaan yhteiskuntakritiikillä nykykapitalismiin jossa rikkaasta tulee rikkaampi ja köyhästä köyhempi.

Sanomamme on helppo.

Meidän ihmisten on nyt tultava yhteen ja rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa joka yhdistää yhteiskunnan heikoimmat.

Meidän on nyt ratkaistava vakavammaksi muuttuvaa ilmastokriisiä.

Meidän on seistävä demokratian ja ihmisoikeuksien takana kuten olemme tehneet viimeiset satavuotta.

Mikäli annamme periksi kamppailussa paremman yhteiskunnan puolesta auvat rikkaat pian aitayhteiskunnissaan huolissaan turvallisuudestaan epäoikeudenmukaisemmassa maailmassa.

Mikäli annamme periksi elämme maailmassa, joka ei pysty ratkaisemaan ilmastokriisiä joka uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta.

Mutta me emme anna periksi. Me emme ole koskaan antaneet periksi emmekä koskaan anna periksi.

Älkäämmekö toistavan historian typerät virheet, joissa yhteiskunnan kaksiajako johti väkivaltaan ja sotaan ihmisten välillä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s