Maailmaa katsoessa ja maailman historiaa tuntien huomaa demokraattisten yhteiskuntien tulevan harvoista alueista. Moderni edustuksellinen demokratia kehittyi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja sen myötä olemme voineet kehittää asioita kuten mielipide- ja ilmaisunvapauksia, joilla voimme nostaa esille yhteiskunnan epäkohtia.

Tällä hetkellä Euroopan, ja myös ihmiskunnan, suurimmat haasteet tulevat selkeästi ilmastonmuutoksesta ja inhimillisen yhteiskunnan kestävyydestä. Haasteena on miten voimme muokata yhteiskuntaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi samaan aikaan kun teknologisessa ja globalisaation mullistuksessa pidämme kaikki mukana. Emmekä lähde rakentamaan yhteiskuntaa siten, että rikkaudet ja resurssit keskittyvät vain harvoille ja valituille. Valitettavasti eri tutkimusraportit viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että maailman rikkaudet keskittyvät tällä hetkellä yhä harvemmille käsille ja yhä useammassa hyvinvointiyhteiskunnassa keskiluokka, jota on yleensä nähty edustuksellisen demokratian takeena, kuihtuu. Ihmiskunnan on nyt löydettävä jotenkin harmonisen tien, jolla voimme rakentaa tulevaisuutta terveellä pohjalla, vaikka tästä tiestä ei tule helppoa ja ratkaisujen on oltava kunnianhimoisia.

Suomen ja suomalaisten kannalta on erittäin tärkeätä, että olemme vahvasti osa Euroopan unionia mukana pohtimassa miten voimme rakentaa parempaa Eurooppaa ja kestävämpää ihmiskuntaa. Jokainen sukupolvi ja jokainen hetki on aina sellainen hetki, jolloin tätä työtä on tehtävä. Mitään emme voi ottaa itsestäänselvyytenä. Mielestäni oli surullista nähdä eduskuntavaalien aikana Perussuomalaisten vaalikampanjaa, jossa yritettiin laittaa heikko heikkoa vastaan ja keskusteltiin ilmastohysteriasta.

Jussi Halla-aho muun muassa väitti, ettei suomen oikein kannata kantaa taakkaa ilmastonmuutoksesta koska täällä asuu alle promille maailman väestöstä. Kiinnittäen huomiota enemmän suurimpiin saastuttajiin. Mielestäni tuollainen kanta on varsin vastuuton ja epärakenteellinen ja samalla ei tunnu olevan niin, että perussuomalaiset olisivat ymmärtäneet eduskuntavaalien olevan samalla EU-vaalit, jonka kautta voimme paremmin vaikuttaa maailmanlaajuisiin ilmastopäästöihin Euroopan unionin sisällä ja myös ulkoisesti muun muassa ilmastoystävällisemmän kauppapolitiikan kautta. Samaan aikaan olisi viisasta valjastaa entistä enemmän kansakunnan voimavaroja kehittämään Suomelle vihreätä loikkaa investoimalla ilmastoystävälliseen infrastruktuuriin ja teknologiaan.

Yhdysvalloissa moni demokraattipuolueen edustaja on alkanut puhumaan New Green Deal nimisestä politiikasta kamppailussaan ilmastonmuutosta vastaan. Ideana on yhdistää aktiivinen työllisyyspolitiikka ja ilmastopolitiikka yhteen rakentamalla tulevaisuuden yhteiskuntaa mobilisoimalla suuria rahallisia resursseja tehdäkseen vihreän loikan. Miksi emme voisi olla näin kunnianhimoisia Euroopan unionissa? Entä jos sitoisimme vähintään kaksiprosenttia meidän vuosittaisesta BKT:stämme nimenomaan Euroopan laajuiseen New Green Deal politiikan versomaiseen? Saisimme näin valjastettua suuria määriä resursseja työllisyyteen, tutkimukseen ja muihin hankkeisiin, jotka tähtäävät Euroopan unionin talouselämän ja energiantuotannon muokkaamista ilmastoystävällisempään suuntaan.

Samaan aikaan kun meidän olisi kehitettävä sellaista kauppapolitiikkaa, joka olisi ympäristöystävällisempää ja investoitava kunnianhimoisesti talouselämän mullistamiseen vihreämpään suuntaan meidän on huolehdittava yhteiskunnan heikoimmista. Olen vuosien saatossa saanut asua ja matkustaa ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Valitettavan useasti olen saanut törmätä yhteiskuntiin, joissa keski- ja yläluokka joutuvat asumaan aitayhteiskunnissa irrallaan ympäröivästä maailmasta. Näitä olen nähnyt muun muassa Israelissa, Intiassa ja ihan lähialueellamme Pietarissa. Aitayhteiskunnat ovat merkki siitä, että ei olla onnistuttu rakentamaan sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Maailmanlaajuisesti olen saanut ymmärtää aitayhteiskuntien olevan enemmän sääntö, kun poikkeus. Euroopan unionin sisällä on harvakseltaan tällaisia yhteiskuntia, joissa ihmiset asuvat aidatuissa alueissa ja käyttävät pelkästään yksityisiä palveluita koska julkista sektoria ei oikein ole huolehtimassa ihmisten huolista.

Elämme aikana, jolloin rikkaista tulee rikkaampia ja keski- ja työnväenluokka kuihtuu kuihtumistaan ja yhä suurempi määrä ihmisiä sysätään syrjään yhteiskunnan kehityksestä köyhyyteen ja yksinäisyyteen. Viime aikoina on saanut huomata miten eri eurooppalaisissa maissa, sekä Yhdysvalloissa ja myös muualla, sellaiset voimat, jotka jollain tavalla muistuttavat historian synkkiä ajankohtia ovat kasvussa. Mikäli katsomme esimerkiksi Suomen 2019 eduskuntavaalien karttaa huomaa, että monesta teollisuuskunnasta Perussuomalaiset ovat saaneet hyviä äänestystuloksia. Äänestystulokset ovat myös aika hyviä suurimmissa kaupungeissa, joissa aikaisemmin on äänestetty vasemmistoa. Toki valumapintaa tähän suuntaan tulee myös konservatiivisilta voimilta, jotka haluavat mahdollisesti rakentaa konservatiivisempaa yhteiskuntaa. Muutokset varmasti pelottavat monta ihmistä ja samaan aikaan pettymys ja pelko on suuri syrjäytyä yhteiskunnan marginaaliin. Näitä ihmisiä on myös kuunneltava ja jotenkin on otettava kontaktia myös tähän yhteiskunnan osaan. Sosialidemokraattien tulisi jatkossa tehdä enemmän töitä saadakseen myös yhteiskunnan heikoimpien ääniä paremmin. Yleisesti tarvitsemme aitoa ja rehtiä vuoropuhelua, joissa mietimme yhdessä, miten saamme yhteiskuntaa rakennettua parempaan suuntaan ilman, että syyllistetään joitan osia yhteiskunnan heikoimmista. Vastakkainasettelua yhteiskunnan heikoimpien kesken emme tarvitse. Mikäli dialogiaan ei onnistuta ja yhteiskunta tältä osin jakautuu enemmän, olemme jonkinlaisessa edustuksellisen demokratian kriisissä sekä Suomessa, että Euroopassa. Joudumme tottumaan ihmeellisiin koalitioihin, joissa moni talouspoliittinen ja arvioihin liittyvät periaatteelliset asiat vesittyvät. Mikä osaltaan nakertaa ihmisten luottamusta edustukselliseen demokratiaan, vaarana on myös radikalisoituminen.

Suomen sisällä on tietysti tehtävä kaikki mitä voimme pitääkseen ihmiset samassa veneessä ja rakentaa kestävää yhteiskunta, jossa ihmisillä pysyy ihmisarvo. Varsinainen muut voima ja vaikuttamisen mahdollisuudet tulevat kuitenkin Euroopan unionin kautta. Monesti keskustaoikeistopuolueet ja uusliberalistipuolueet tykkäävät keskustella julkisensektorin kestävyysvajeesta. Harvoin he puhuvat mistä kestävyysvaje ja julkisen sektorin velkaantuminen oikein johtuu. Toki osalta asiaan liittyy eri suhdanteet ja kilpailukykyyn liittyvät asiat. Toisaalta asiaan liittyy suuriesti se tosiasia, että olemme joutuneet länsimaissa sellaiseen kuiluun, jossa työvoimasta kilpaillaan raa’asti maailmanlaajuisesti. Myös sellaisissa maissa, joissa työläisillä ei ole oikein oikeuksia eikä heille makseta sellaista paikkaa, jolla pystyy oikein elämään. Tällaiselta näyttää maailmanlaajuinen työvoimaan liittyvä polkuhinnoittelu. Tähän olisi jollain tavalla löydettävä ratkaisuja, jotta ihmisillä säilyy arvokas ihmisyys. Toinen ongelma tulee puhtaasti verotuksesta ja verosuunnittelusta. Rikkailla on varsin suuret mahdollisuudet välttää veronmaksua ja heidän verotustansa on edellisten vuosikymmenten aikana myös höllennetty. Euroopan unionin olisi uudistettava veropolitiikkaansa, jotta saamme yhteiskunnan rikkaimmat kantamaan yhteiskunnallista vastuuta, jotta saamme julkisen sektorin velkaa taitettua ja enemmän resursseja vapautettua ilmastollisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista varten.

Tulen tulevina viikkoina kiertää kenttää niin paljon kun pystyn ja jaksan antamassa ihmisille tämän viestin eteenpäin. Pyrin olemaan syyllistämättä, mutta tulen kyllä analysoimaan toisten politiikkaa ja myös kuuntelemaan. Haluan tehdä empaattisen kampanjan, jossa seison kuitenkin vankasti arvojeni takana. Jokainen päivä tuo tullessaan iloisia ja ikäviä uutisia ja elämässä on kamppailtava ja yritettävä parhaansa jokainen päivä. Mikäli haluatte minut jonnekin puhumaan tai tavattavaksi kannattaa olla yhteydessä. Rakennetaan nyt parempi Suomi ja Eurooppa ja keskustellaan yhdessä niistä tavoista joilla me se tehdään.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s